Saatiin kerättyä porukkaa paikalle ja jatkettiin mökin maalaustalkoita, jotka jäivät vähän kesken kaksi vuotta sitten. Hankalimmat paikat, joihin on vaikea ylettyä olivat kokonaan vielä ilman maalia ja muutenkin maalailtiin seiniä ainakin osittain toiseen kertaan.
Onneksi Vili on hurjan pitkä hujoppi, siitä on huomattavasti apua näissä hommissa.
Siskon mies tässä esittää vähän tankotanssia;) Sisko ja minä, jotka olemme kaksi pätkää maalasimme joka seinustalla sille korkeudelle saakka mihin yletyimme.
Honey tarkkaili tilannetta ja kulki ympäri taloa valppaana.
Keittiöhenkilökuntaa tässä välillä rentoutumassa; Linda ideoi ja toteutti hyvät tarjoilut ja meidän kaikkien yhteinen perheystävä oli korvaamattomana apuna "kädet soikossa" loputtoman tiskivuoren kanssa.
Kuvissa näkyy vain osa herkuista: kauralastut, mansikkasuklaakakku, caesar-salaatti johon ruiskrutongitkin itse paahdettiin valkosipulivoissa pannulla ja tonnikalafetapiirakka.
Lisäksi oli nakkikeittoa ja Vilin leipomia sämpylöitä, iltapalaksi kinkkupannukakkua, grilliruokia ja muurinpohjalättyjä. Kyllä niillä eväillä jaksoi maalatakin.
Muutos on jo melkoinen, mutta kovasta urakoinnista huolimatta homma jäi edelleen vielä vähän kesken vaikka mies seuraavana aamuna jatkoikin, mutta aika loppui ja ainakin välillä piti palata kaupunkiin. Siellä ne maalit ja sudit ovat mökillä odottamassa ja toivottavasti tulisi edes hiukan parempaa säätä työn jatkamisen kannalta, koska nytkin satoi osan ajasta ikävästi.
Ja täytyy sanoa että kyllä lihaksetkin kipeytyivät oudokseltaan aika tavalla, että pieni tauko on kyllä paikallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti