Taas kesän tullen heräsi miehessä sisäinen puutarhuri ja yllättäen pihalle on ilmestynyt kukkaistutuksia. Mulla ei ole ollut enää vuosiin niihin osaa eikä arpaa, vaan silloin kun inspiraatio iskee mies painuu itsekseen puutarhamyymälään.
Mun kanssa tietysti menis niin paljon aikaa, kun vertailen ja vatvon mikä sopisi yhteen keskenään ja mikä olisi täydellinen väri. Nyt tuleekin sitten aina vähän mitä sattuu käteen osumaan ja mä oon hyväksynyt sen, kun mies niitä kukkia enimmäkseen kastelee ja hoitaakin.
Ainoa vaatimus mulla on ollut että parvekkeelle, joka on mun valtakuntaani haluan valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia. Viime kesän osalta se meni pieleen, ja sain katsella koko kesän keltaisia samettiruusuja, joista kaikista vähiten tykkään... Tänä vuonna ehdin juuri sopivasti hätiin ja ehdin vielä muuttaa istutussuunnitelmia.
Tuossa parvekeamppelissa mä en käsitä noita keltaisia kukkia joukossa, millähän ne saisi tapettua sieltä pois;)
Mulla alkoi loma nyt pikkuisen etuajassa, en enää kestänyt jatkuvaa särkyä vaan kävin eilen lääkärillä ja sain kortisonipiikin nilkkaani. Kaksi viimeistä yötä jäi tekemättä kun nyt jalkaa särkee alkuun pistoksen jälkeen entistä enemmän. Työnantaja ei kyllä tykännyt sairauslomasta, mutta pakko jotain apua oli jo saada ja toivottavasti loma ja lepo nyt auttavat vaivaan, joku nivelkalvon tai jännetupen tulehdus siinä taas diagnosoitiin.
Mutta eiköhän sitä pian pääse lomatunnelmaan ja juhannuksen viettoon niin että särytkin unohtuu.
Hyvää juhannusta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti