tiistai 7. kesäkuuta 2016

Alkukesän iloja

Ihanan lämpimistä ilmoista ollaan päästy nauttimaan jo toukokuun puolella ja onneksi saatiin Honey vietyä ajoissa trimmaajalle, niin on silläkin vilpoisampi olo vaikka tykkääkin välillä hakeutua auringonpaahteeseen köllöttämään muiden autingonpalvojien joukkoon.

Mä ehdin jo riemuita kun kaupasta löytyi kirsikkapepsiä, mutta taisi olla sitten joku kokeiluerä kun ei sitä myöhemmin enää saanutkaan, olisi pitänyt heti vaan hamstrata oikein kunnolla näitä. Tykkään vanillacolasta mutta vieläkin enemmän cherrycolasta.

Hämeenpuistossa hevoskastanjat kukkivat upeasti, kirjastossa käydessä niitä varsinkin saa ihailla. Ja kirjastosta löytyikin taas kunnon pino lukemista; kevyttä chicklitiä ja ruotsalaisia dekkareita kesäksi. Kohta täytyy taas mennä hakemaan uusi lasti kun lomakin vähitellen lähestyy.

Honey pysyy takapihalla kiltisti vapaanakin ja tajuaa itse välillä hakeutua varjoon vaihteeksi.

Mulla meni suurin osa varsinaisista helteistä yötöissä ja päivät nukkuen, mutta viimeisen yön jälkeen tapasin kaverini Avonin merkeissä vaihteeksi terassilla, kun yleensä poiketaan jätskillä. Tuli sitten terassikausikin avattua kylmän karpalolonkeron siivittämänä ja kävelin vielä reippaasti kotiin suihkulähteen valoja ihastellen.

Lähiputiikissa kävin vapailla aikani kuluksi pyörimässä ja ostin itselleni ja Amandalle kivat designlakupurkit. Amandan vadelmaista chilisuklaalla kuorrutettua lakua maistettiin ja oman purkkini mustaherukkakuorrutettuja lakuja laitoin parempaan talteen, ettei niitä heti ahmita.


Avonilta tilasin lisää hyväksi havaitsemaani puuteria, joka jo veteli viimeisiään. Kesäihon hoitoa varten tuli hankittua suklaista vartalonkuorinta-ainetta ja itseruskettavaa vaahtoa etenkin valkoisille säärille.

Mies innostui hakemaan jo suurimman osan pihakukkia ja Honey tyytyväisenä laidunsi kukkapenkin tuntumassa. Mä en jaksa olla juurikaan helteessä, joten Honeykin onneksi mielellään oleilee välillä sisällä sohvalla viileämmässä paikassa mun seurassani. Bulldoggien kanssa oppi varomaan lämpöhalvausta, ne olivat kovin herkkiä sille.

Särkänniemen asukkeja näkee taas lähes päivittäin, ponit käyvät usein rannassa lenkkeilemässä ja aasitkin olivat lähteneet välillä lounastauolle parkkikselle.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti