Alkuun uskoin ihmisiä, jotka väittivät etteivät lokit päälle käy kunnes sattui niin että kun olin lähdössä pyörällä töihin, niin yksi kiljukaula lähti ajamaan takaa ja tosiaan kopautti nokalla päähäni. Vedin paniikissa hupun päähän, niin eikö se vaan jatkanut hurjaa takaa-ajoa ja tähtäsi ja kakki mun päähäni.
Töistä palatessa mietin hysteerisesti miten uskallan ohittaa sen saman paikan, niin eikö se lokki siellä jo väijynyt odottaen ja lähti kiljuen kohti...
Nyt en uskalla taas hetkeen lähteä kävelylle rantaan päin ilman sateenvarjoa. Vaikka olisi kuinka aurinkoista ja helteistä, niin piileskelen sateenvarjon alla ja huidon kohti taivasta niinkuin mielenhäiriöön joutunut Maija Poppanen. Vastaantulijoille yritän nolona selitellä että lokkeja tässä vaan välttelen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti