sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Loppukesä kuvina

Loma lähes kokonaan mökillä vietettynä on enää pelkkä muisto vain, arki ja syksyn pimeys ovat jo alkaneet, eikä ole nyt ollut paljon aikaa ja energiaa tänne blogiinkaan laittaa, mutta tässä nyt vielä Instagramista koottuja kuvia kesän loppupuolelta.


Mulla ei ole ikinä olleet kynnet niin pitkät, vahvat ja hyväkuntoiset kuin lomalla ja lakkailinkin niitä enemmän. Taas töihin palattua jatkuvasti käsiä pestessä ja desinfioidessa kynnet ovat entisenlaiset halkeilleet ja kärsineet nysät.

Hämärtyvinä iltoina oli kiva sytytellä lyhtyjä mökin pihapiiriin.

Mä oon innostunut käyttämään erilaisia kangasnaamioita ja tässä tuli nautittua mansikkaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin naamion sekä siiderin muodossa.


Honey ei välitä uimisesta, mutta työkaverin koira kävi testaamassa rannan.

Viimeiseen kesäkukkakimppuun löytyi vielä sentään jotain väriäkin.

Välillä ollaan mökillä tyydytty pelkästään Honeyn leluun, kun tyttö itse on viettänyt aikaa kakkoskodissaan Ylöjärvellä. Ukki on hoitanut Honeya aina välillä, varsinkin kun meillä on ollut yövuorot yhtäaikaa ja nyt heistä on tullut niin liikuttavan rakkaat kaverukset, että sovittiin oikein virallisesti yhteishuoltajuudesta, joka on meidän kaikkien etu. Honey saa runsaasti huomiota ja seuranpitoa ja on kiltti ja helppo hoidettava vanhemmillekin ihmisille. Nyt se ei joudu olemaan niin paljon pitkiä aikoja yksin kotona silloin kun meillä puolestaan on työputki menossa ja se saa reissata kahden kodin väliä vähän meidän työvuorojen ja isovanhempien menojen mukaan.


Kynttilöitä vilisee useammassakin kuvassa ja tilattuna on taas Partyliteltä pari syksyistä tuoksukynttilää hämäriä iltoja piristämään.

Loppukesä jää muistoihin surullisena ja raskaana isän äkillisesti kuoltua ja nyt on sekä hautajaiset että uurnan lasku ohitse ja opetellaan elämään arkea ilman pappaa ja tuetaan äitiä, joka myös vietti aikaa meidän kanssa mökillä ja tutustui uuteen ympäristöön.

Alkukesästä tilattu leivänpaahdin saatiin lopulta mökille loman viimeisinä päivinä vihdoin ja viimein ja päästiin nauttimaan paahtoleivistä vielä loman loppuessa.

Kalenteriharrastus on tuonut mukavaa ajankulua sateisiin päiviin ja välineet kulkevat kodin ja mökin väliä siististi työkalupakissa.



Sukulaistädiltä saadut räsymatot sopivat mökille ihan kuin ne olisi sinne vartavasten suunniteltukin.


Hääpäiväkin meillä oli elokuussa ja tänä vuonna maljakkoon kertyi 29 ruusua.

Selvästi on jo syksyä ilmassa ja pientä haikeutta, kunnollisista kauniista kesäsäistä ei päästy ollenkaan nauttimaan ja kaikki hellevaatteetkin jäivät kaapin perukoille odottamaan seuraavaa kesää. Onneksi mökkikausi ei sentään kokonaan pääty, vaan mahdollisuuksien mukaan vietetään siellä vapaa-aikaa ympäri vuoden.






tiistai 29. elokuuta 2017

Kesän aikaansaannoksia

Viime talvi sisustettiin ja varustettiin uutta mökkiä sisäpuolelta melko nopeasti asuinkuntoon.
Tämä kesä onkin sitten mennyt erilaisissa maalaushommissa ja saunamökin ja terassien laittamisessa. Mm. Wishiltä on aika monta pakettia tullut tilattua erilaista käyttö-ja sisustustavaraa oikein edullisesti.
Jonkin verran ympäristöä on siistitty ja karsittu, mutta ensi kesänä voi sitten paremmin keskittyä pihaan kun nyt ensin nähtiin mitä täällä kasvaa.

Tässä ensin kuvia sisäänkäynnin liepeiltä. Montaa lämmintä aamua ei kesän aikana osunut, että olisi voinut nauttia aamupalaa tuossa yläterassilla, mutta sohva oli ainakin Honeyn lempiköllöttelypaikka.
Ulko-ovi sai sinisen värin ja juomavesikanistereille löytyi sopiva paikka ovensuusta, myös Honeyn ruokailupaikkakin siirrettiin ulos lämpöisemmällä ilmalla.






Rantaan haluttiin ehdottomasti keinu, missä on kiva kuunnella veden liplatusta ja ihailla maisemia. Muutaman kerran ehdittiin ruokapöydän ääressä syödä, mutta se oli lisäksi miehelle mieleinen istuskelupaikka, jossa voi lukea päivän lehdet läppäriltä.


Saunan terassille ehdittiin vielä hankkia syyskukkia maalausurakan jälkeen.





Saunakamarista löytyy myöskin sohva, jonne voi tarvittaessa majoittautua. Mä vähän innostuin hankkimaan kaikenlaista järviaiheista tilpehööriä ja verhotkin korvaa verkko, johon löytyi kaikenlaista pientä ripustettavaa.
Mä en kovin välitä saunomisesta, mutta uimassa kävin loman aikana lähes joka päivä. Vaikkei mitään helteitä ollutkaan niin vesi pysyi juuri sopivan lämpöisenä koko kesän.









torstai 17. elokuuta 2017

Microbladingissä koekaniinina

Mä innostun helposti kaikesta uudesta ja olinkin jo tutkinut kiinnostuneena juttuja microblading-kulmista ja satuin kyselemään siitä ripsienlaittajaltani. Hän olikin sattumalta juuri ollut kyseisessä koulutuksessa ja oli vielä kuulemma mahdollisuuksia päästä harjoitustyönä edullisemmin tehtävään toimenpiteeseen.
Samantien lyötiin aika lukkoon ja nyt on koko prosessi käyty läpi. 

Mitään hyviä/iloisia kuvia musta ei vaan saa, kaikissa oon luonnostaan suunpielet alaspäin, mutta nyt ihan esimerkkinä kaksi ylempää kuvaa ennen projektia. Mulla on kyllä itsellä vähän paksummatkin kulmat, mutta ongelmana on ollut niiden nyppiminen ja muotoilu kun rehottavat muuten vapaasti. Mä oon tosi likinäköinen enkä näe itse nyppiä kunnolla ja oonkin kampaajan antanut aina muotoilla ja värjätä kulmat, mutta ongelmana on se, että käyn noin kaksi kertaa vuodessa kampaajalla ja siisti lopputulos ei montaa viikkoa kestä.

Microblading onkin sopiva toimenpide niille, jotka eivät jaksa tai ehdi (osaa) meikata kulmiaan, mutta kaipaavat ilmeeseensä kohotusta ja kulmiin siistiä muotoa. Ja varmaan myös laitetut kulmat saattavat toivottavasti vähän nuorentaakin yleisilmettä.



Alapuolella pari kuvaa, joissa kulmat näkyvät laittamisen jälkeen ilman mitään vaivannäköä ja ylimääräistä väriä.
Microblading on siis kulmien muotoilutekniikka, jossa pigmentoidaan luonnolliset, kestävät ja juuri omiin kasvoihin sopivat kulmat. Tämä on siis eri juttu kun tatuointi, tässä piirretään joka karva erikseen mutta viillot ja väripigmentti ulottuvat vaan ihon pintakerroksen alle.
Lopputulos haalistuukin ajan myötä ja sen luvataan kestävän noin vuoden verran, tosin sekin on kai kovin yksilöllistä.



Koko prosessi muodostuu muotoilu- ja suunnitteluvaiheesta, itse viiltelystä ja värin levittämisestä, jälkihoidosta ja vahvistuskäynnistä.
Eniten aikaa vei suunnittelu, kasvojen tarkka mittaaminen ihan mitalla, mihin ihanteelliset kulmat omien kasvonpiirteiden mukaan asettuvat. Millintarkka työ ja kaavion piirtely veikin tunnin verran ennenkuin päästiin itse toimenpiteeseen. Kaikilla on tietysti erilainen kipukynnys ja mulla on muutama tatuointikin laitettu, joten en pitänyt tuota kovin pahana. Ilman puudutusainetta selvittiin, pientä epämukavuutta siinä toki tuntui välillä.

Ensimmäisinä päivinä ei saanut saunoa, hikoilla ja puhdistaa kulmia muuta kuin vedellä. Parantumisen ajan piti rasvailla säännöllisesti ja suojata auringolta, ainoa että sellaista ikävää kutinaa oli pari päivää niinkuin haavojen parantuessa ja tietenkään ei saanut raapia eikä koskea...
Reilun kuukauden kuluttua oli uusintakäynti, jossa vielä voitiin hioa muotoa ja mä mm. toivoin hiukan tummennusta sävyyn. Ja taas jälkihoitovaihe uusiutui.

Oon oikein tyytyväinen vielä senkin vuoksi kun käyn samalla ihmisellä säännöllisesti ripsihuollossa, niin on luvannut nyppiä mun omia hajakarvoja ja tarvittaessa värjätä niitä, kun kuitenkin kasvavat siinä joukossa ajan myötä erottuen ehkä haaleampina.
Nyt olen ollut ihan vaan lomalla, mutta uskoisin että töiden alkaessa tää juttu on kullanarvoinen apu pirteämpään yleisilmeeseen.


tiistai 15. elokuuta 2017

Maalaushommia mökillä

Ostettiin oma mökki ihan lokakuun lopussa ja tässä muutama ennen maalausurakkaa otettu kuva sieltä ihan alkutaipaleelta loppusyksystä kevääseen. Olen siis viettänyt paljon aikaa ja öitäkin täällä jo joulukuusta lähtien, kunhan saatiin tärkeimmät hankinnat tehtyä tupaan ja tätä voikin ihan kakkosasunnoksi kutsua. 
Talvikausi meni sisustuksen ja tarpeellisten tavaroiden haalimisessa, osa ostettiin ja osa siirtyi kaupunkikodista hyödyllisempään käyttöön.




Alkukesästä käsiteltiin puunsuojalla-aineella kaikki portaat ja terassit, joihin tuli hiukan tummempi sävy.
Varsinaisen kesäloman alkaessa vasta heinäkuun lopulla aloitettiin mökin ja saunarakennuksen maalaaminen ja siistiminen oman näköiseksi.
Sovinnolla päätettiin värikartoista saunalle ja muutenkin korostusväriksi turkoosin sininen ja terassin aurinkokuvio inspiroi lisäämään vähän auringonkeltaista piristykseksi.
Mökin päädyssä liehuu kavereissa huvitusta herättävä Suomen lippu, vaikka vähän Ruotsin väreissä muuten mennäänkin...


Suurin osa työstä meni olosuhteidenkin pakosta miehelle, mutta mäkin jonkin verran osallistuin saunan seinien sutimiseen sille korkeudelle asti mitä yletyin kiipeilemättä ja lisäksi suojasin maalarinteipillä niitä kohtia mihin niinikään pituus riitti.









Itse ollaan oikein tyytyväisiä uuteen ilmeeseen ja ensi kesänä saunan vihreä peltikatto saa uuden mustan värin ja ympäristöä myös siistitään jätelaudoista kunhan ehditään. Sain myös arvokkaita ohjeita kasvien suhteen ja mahdollisen kukkapenkin laajentamisesta viherpeukalon omistavalta työkaverilta, joka poikkesi kyläilemässä.
Pikkuhiljaa tehdään paikkaa omaa silmää miellyttäväksi ja mietittiinkin tässä ettei osattu edes kuvitella miten ahkerassa käytössä koko paikka tulee olemaan. Tietysti 45 km etäisyys kotoa mahdollistaa kulkemisen edestakaisin ja edelleen ollaan Tampereen alueella;)







torstai 10. elokuuta 2017

Lomalaisen kuulumisia

Onhan se loma aina lomaa ja pääsee irrottautumaan työarjesta, vaikka säät eivät suosisikaan ja vaikka on ollutkin surua. Ensimmäisellä lomaviikolla tuli suruviesti isän kuitenkin lopulta aika äkillisestä ja yllättävästä kuolemasta ja se on vaikuttanut suurelta osin ajatuksiin ja järjestelyihin.

Ei ole tullut tänne blogiinkaan paljon kirjoiteltua kevyitä hömppäjuttuja, mutta kuvia kuitenkin on kertynyt viikkojen varrelta ja lähiaikoina tulee varmaan myös kuvakertomus mökin maalausprojektista, kun se nyt ollaan saatu kutakuinkin loppuun.

Eli tässä kesäisiä otoksia Instagramin puolelta suurimmaksi osaksi mökkiympäristöstä ilman sen ihmeempiä selostuksia. Sen verran kerron kuitenkin, että mukana on kuva Rauhaniemen sairaalan kappelista, jossa kävimme jättämässä jäähyväiset isälle ja papalle. Se oli hyvä kokemus, paikka oli rauhoittava ja kaunis ja mieleen jäi kuitenkin kallisarvoinen muisto, vaikka olinkin päättänyt ensin etten menisi ollenkaan, koska työssäni niin paljon olen ollut vastaavissa tilanteissa. En kuitenkaan kadu että kävin siellä, vaikka se ei alkuun tuntunut ajatuksena oikealta.

Loma jatkuu vielä ensi viikon ja sen jälkeen suunnataan kohti töitä ja hautajaismietteitä.









maanantai 24. heinäkuuta 2017

Laiskoja ruokia

Mä oon taas keräillyt ruokakuvia reilun kuukauden jaksolta ja ensinnäkin täytyy mainita, että hyvin alkanut remontti säännöllisemmän ateriarytmin ja terveellisemmän ruokailun suuntaan muuttamisessa on vähän pysähtynyt väliaikaisesti paikalleen.
Mies oli muutaman päivän reissussa ja haaveilin hakevani itselleni hampurilaisen Ohanasta, mutta se olikin suljettuna silloin juuri pari päivää ja suuntasin vähän pettyneenä FriendsandBrgrsiin.


Pakastepizza on aina helppo vaihtoehto kun ei muuta jaksa...


Terveellisempää rahka-aamupalaa oon sentään laittanut välillä, yleensä se on aina valmis ohrapuuro.


Nyt on tullut grillailtuakin useamman kerran jo; tässä laitettiin aurajuustolla täytettyjä herkkusieniä pekoniin käärittynä ja vähän kaikkea sekalaista salaatin lisäksi.


Tortillat maistuu mulle vaikka miten usein, tässä myös avocadoa täytteenä, se on myös mun uusia suosikkejani vähän kaikkeen yhdistettynä.


No sain mä lopulta sitä Ohanan burgeriakin, hain taas kerran kaupunkireissulla annoksen kotiin syötäväksi.


Ida ehti parin viikon kotimaanlomallaan sentään mökille grillaamaan ja hampurilaisten lisäksi oli hänen toiveensa mukaan mm. täytettyjä herkkusieniä, maissia, halloumia ja grillattua ananasta. Hän toi myös itselleen soijanakkeja ja hummusta.

Pakastimesta löytyi vielä talvella sinne säilötty kuhafile, jonka kypsensin uunissa ja sen kanssa syötiin muusia.


Kerrankin osui aurinkoinen päivä mun vapaalle ja rantakioski oli auki, joten nautin aamupalaksi belgialaisen vohvelin ja Nutella-jäätelöä.


Tässä pohjanoteeraus; makkaraa ja sipsejä, mutta on sentään fetasalaattia kyljessä.


Mun kesän to do-listalla lukee terassiaamupalat, mutta ne onkin jääneet sattuneista syistä aika vähiin, sade ja koleus on vaan pakottaneet pysymään sisätiloissa. 


Porsaan ulkofilepihvi maissin ja salaattien kanssa, mukaan on päässyt joku jämänakkikin.


Menin labraan ravinnotta, kokeet piti ottaa ennen kymmentä mutta paastosin vielä tunnin, niin että sain haettua Makasushista sen auettua sushilounaan. Mun äitini on haaveillut joskus maistavansa sushia, joten menin hänen luokseen ja syötiin yhdessä. Riitti kuulemma tämä kerta kun ei ole tottunut sellaiseen riisinmussutukseen:) 


Tehtiin tilaus jo valmiiksi etukäteen ja pysähdyttiin mökkimatkalla hakemaan mukaan Kotipizzat.


Sadepäivänä oli aikaa paistella lättyjä ja rullailla niitä. Jauhelihatäytteiset lätyt on yksi meidän ikisuosikkeja.


Sitten vaihteeksi  sipulikeittomureketta ja uunissa kärvääntyneitä vihanneksia. Aika harvoin meillä on muuten keitettyä perunaa, josta mies usein valittaa. En vaan tykkää, muusi menee ja lohko- ja valkosipuliperunat yms. Ihan tarpeeksi sai niistä perunoista ja kastikkeista kun lapset oli pieniä.


Ja taas grilliateriaa; pihviä, kanaa, makkaraa sekä kasvisfetawokkia riisin kanssa.


Ja jälleen sadepäiväksi ajankulua, tacopizzan leipomista. Mulla ei edelleenkään ollut mökillä kaulinta, joten käytin muovipulloa, mutta nyt on sitten kaulin hankittuna seuraavaa kertaa varten.